Toiveissa vain

Tänään oli SE päivä, kun huomasin kyllästyneeni olemaan liian jäykkä, liian kipeä, liian turvonnut keskivartalosta, liian väsynyt olemaan minä minun kehossani. Aamuisen 6 kilometrin lenkin puolessa välissä olin jo täysin kuitti, jalkoja koski, vatsaa väänsi ja pyörrytti verenpaineiden laskiessa. Pelkäsin pyörtyväni niihin askeleisiin ja hitaasti kiikutin itseni koiran perässä kotiin. Jaksaa, jaksaa, vaikkei jaksaisikaan. Selkä… Jatka lukemista Toiveissa vain

Perusvarautumista pimeään talveen

On erikoista herätä aamuyöstä koiran tuijotukseen sängyn vierellä; Sanoo meistä se, joka herää siihen tiiviiseen tapittamiseen. Minua ei tiivis tuijotus saa hereille ja koirakin joutuu oikeasti käyttämään ääntään saadakseen minut kesken unien hereille. Mitähän on taas suuhunsa saanut arvon koira, kun ulos pitää päästä aamuyöstä kiireellä? Onneksi Uma on niin kohtelias ja kiltti malttaen odottaa… Jatka lukemista Perusvarautumista pimeään talveen

Yksittäisiä hetkiä elävästä elämästä

Tapahtui tässä aiemmin syksyllä: Olin tyttären kanssa asioimassa viereisen kylän eräässä tavaratalossa, joka sattui olemaan matkamme varrella kotiin päin. Yleensä käymme toisaalla saman ketjun putiikissa ja päätimme poiketa ohimennen. Tällaiset kauppareissut yleensä hieman venähtävät, koska haluan itse katsella ja haaveilla erityisesti sisustuspuolella kaikenlaisista materialistin tykötarpeista. Joskus olemme nauraneet hyväntahtoisesti meidän perheen materialismionnellisuudelle. Tämä juontuu tosiaan… Jatka lukemista Yksittäisiä hetkiä elävästä elämästä

Karmeat juhlat

Myönnän olevani hieman vanhanaikainen ainakin tässä seuraavassa asiassa ja asia on kirveltänyt mieltäni jo monena monituisena vuonna. Asia pisti silmään jo vuosituhannen vaihteessa omien lasteni oppiessa päivähoidossa käsitteen halloween ja olemme joka ikinen syksy keskustelleet siitä, ettei se ole suomalainen syksyn juhla. Halloween kurpitsoineen kaikkineen. Kulttuuri muuttuu, joo ja samalla historia unohtuu uusien villityksien myötä.… Jatka lukemista Karmeat juhlat

Suuri pieni oivallus

Tänään on perjantai, vika koulupäivä ja syysloma on ensiviikolla koululaisilla. Lapset ovat lomansa isäviikolla viikonloppua lukuunottamatta. Aika harvinainen tilanne omalle kohdalle. Yleensä lasten syysloman ajankohta, tai mikä tahansa loma on aina sattunut juuri omalle viikolle. Vuosi sitten paahdoin töissä pää kolmantena jalkana ja sekään ei riittänyt muuhun kuin itseni totaaliseen väsyttämiseen. Muistelen ensimmäisen stopin omassa… Jatka lukemista Suuri pieni oivallus

Aikaisia aamuja

Minulle kävi niin, että kyllästyin omaan jatkuvaan ikävyyteeni, joka siis alkoi jo ennen kuin ehdin avata silmiäni ja samalla ärsyynnyin toisen ilosta herätä aina vaan uuteen päivään. En ymmärtänyt, en käsittänyt miten se oli edes mahdollista herätä levänneenä, iloisena vihellen, koko päivä mahdollisuuksia täynnä. Oma asenteeni oli lievästi sanottuna pyllystä ja tiedostin asian joka aamu, aina vaan selkeämmin ja siitä se ajatus sitten lähti.

Koiran elämää

Uman päivärutiinit on selkeät ja yksinäisyys ainoana koirana ei Umaa haittaa, päinvastoin. Riittää, kun joskus tapaa lajitovereita.