Viikon kuulumisia

Sinne se mustikkapiiras katosi hetkessä parempiin suihin. Leivon hyvin harvoin nykyisellään ja voisin kyllä ottaa itseäni niskasta kiinni useamminkin tuon leipomisen suhteen. Lapset, siis nuoriso (milloin opin kutsumaan heitä oikealla nimityksellään?) olivat mielissään ja samaan syssyyn herkuttelemassa kävivät myös uhmaiän oikein tosissaan aloittanut poikanen äitinsä kanssa. Leipomusten teko on itseasiassa helppoa ja hauskaa. Ihmettelen toisinaan,… Jatka lukemista Viikon kuulumisia

Tänäänkin on hyvä päivä

Nämä heinäkuiset aamut näyttäytyvät kasteisena nurmikkona, nousevan auringon valon siivilöityessä pisaroiden lävitse, saaden ympäristön kimmeltämään kauniisti. Minulla ei ole kiirettä herätä uuteen päivään, voin istua pöydän äärellä ja hengittää syvään alkavaa päivää muistaen, että tänäänkin on hyvä päivä. Vihdoin voin todeta itselleni elämäni olevan hyvää, siis riittävän hyvää ja tasapainoista. Olen päässyt ensimmäiseen etappiin matkallani… Jatka lukemista Tänäänkin on hyvä päivä

Vanhentuneita

Olin erittäin ahkera tässä eräänä päivänä. Pienestä se ilo sitten tulee, kun on tullakseen. Sain siivoiltua ja järjesteltyä kylppärin vaatehuollon vähän enemmän toimivaksi. Joskus mietin, miten koko koti on ainaista projektia. Lapset kasvavat ja tarpeet muuttuvat vähän kerrallaan. Eräänä päivänä sitä huomaa, kuinka lapsuus on vääjäämättä jäänyt taakseen ja aikuistumisen pitkä tie on alkanut. Lelut… Jatka lukemista Vanhentuneita

Hetkiä; ne mitkä jäävät mieleen

Katsahdin eräänä aamupäivänä ylös taivaalle, kotia tultaessa ja siinä se oli; täydellinen taivaan sini sopivan valkoisten pilvien kera. Täydellinen näky ja sain välttävän otoksen juuri siinä taltioiduksi myöhempääkin käyttöä varten. Pienestä se oma ilo syntyykin… Vastaavasti hetkessä voi jokin mennä pieleen, ihan pienesti vain ja huoli on suurta sen jälkeen. Tämän saimme kokea viikonloppuna, kun… Jatka lukemista Hetkiä; ne mitkä jäävät mieleen

Uusi päivä, uudet kujeet

Ylläoleva lause kuvastaa joinakin hetkinä omaa tunnetilaani. Olo on odottava, ikäänkuin aavistus jostakin uudesta ja mukavasta. Toiveajattelua kenties? Itsensä positiivista psyykkaamista ehkäpä? Jotain sellaista sen on pakko olla? Minun on hieman vaikea käsittää näitä positiivia tunnetiloja, jotka kumpuavat sisältäni ihan samoin, kuin aikoinaan lapsuudessa. Muistan lapsuudestani sen, miten jokainen aamu oli uusi seikkailu pienen ihmisen… Jatka lukemista Uusi päivä, uudet kujeet

Asioilla on tapansa järjestyä, ehkä?

Valmistautuminen juhliin vol.2 tälle kesälle… Ei se vieraaksi meneminen sekään ole ihan läpihuutojuttu, varsinkaan, kun menet vain vieraaksi oman lapsesi juhliin. Kun vielä pari viikkoa sitten pohdit, kuka järjestää lapsen juhlapäivän vai jääkö juhlat pitämättä kokonaan? Malliesimerkki siitä, miten eroperheessä lasten asioista sovitaan sillätavoin aikuisten tavalla. Kaikki sujui kuitenkin oikein hienosti, ja vieraat tuntuivat olevan… Jatka lukemista Asioilla on tapansa järjestyä, ehkä?

Kaikkeen tottuu

Olen ollut tietämättäni kipuilija jo lapsuudesta saakka, joten kokemusta kroonisen kivun kanssa elämisestä minulla on runsaasti. Kipu ei ole mikään uusi asia elämässäni ja olen sopeutunut elämään kipujen rajoittaessa enemmän tai vähemmän arkeani/ toimintaani. Vuosien mittaan kaikkeen tottuu, eli kivuistakin tulee osa omaa normaalia kokemusmaailmaa. Kivun kokemus on kahtalainen, fyysinen sekä psyykkinen ja molemmat vaikuttavat… Jatka lukemista Kaikkeen tottuu