Somekuplia

Kuvissa oleva karvainen kaveri istuu puistossa, penkillä ja seurailee ympäristön tapahtumia ihan kuin ymmärtäisikin jotakin? Kyseiselle penkille pitää aina hypätä ohi kulkiessa ja ihmettelen suuresti tätä tapaansa. Miksi juuri tuo penkki ja miksi siihen pitää päästä peräti istumaan? Aikansa seurailtuaan ympäristön liikkeitä, korvat kuulevat viimein ”mennään” käskyn. Harmaita päiviä, kylmiä päiviä jälleen useampi peräkkäin. Hyvä… Jatka lukemista Somekuplia

Aika kulkee etiäpäin

Lintujen viserrys aamulla lupaa hienoa päivää. Täälläkin, uuden kodin pihapiirissä on ahkera pesintä käynnissä ja sirkutusta on ilo kuunnella. Lumet olivat osin sulaneet metsäpoluilta, koira nuuskutteli innoissaan lumen alta paljastunutta maata. Itsekin olin haistavinani jo kesän lupauksen, vaikka kevättä onkin vielä jäljellä jonkin verran. Kyllä se kesä sieltä ajallaan saapuu. Minussa on ehkä herännyt pienen… Jatka lukemista Aika kulkee etiäpäin

Väkivaltaista asiaa

Kevättalvi, takatalvi saapui meillekin lumen ja pakkasen muodossa. Suurin osa lumisesta peitteestä ehti jo kertaalleen sulaa lämmön helliessä aurinkoisissa päivissä. Iltaisin on kyllä todella omituista, kun valoisaa aikaa riittää yhdeksään asti ja lumet ovat maassa. Siinä yhdistelmässä on jotakin, mikä ei vain täsmää totuttuun. Valon lisääntyminen on kyllä hieno juttu, ja erityisesti osaan arvostaa kodin… Jatka lukemista Väkivaltaista asiaa

Kevät edistyy

Tällä viikolla on ollut jo paljon tekemistä, menoja ja muistettavaa. Toisinaan tuntuu siltä, etten ehdi levätä päiväseltään ollenkaan, kun koko ajan on jotakin hoidettavaa velvollisuutta, puuhaa ja muistettavaa. Alkuviikko on kulunut hyvin nopeasti ja vähän tuntuu, etten meinaa perässä pysyä. Asiat tapahtuvat nopeasti, tilanteet vaihtuvat hetkessä. Aamu vaihtuu iltaan ihan huomaamatta. Vaarana näissä hetkissä on… Jatka lukemista Kevät edistyy