Taas oli vierähtänyt jokunen tovi edellisestä vierailusta kirjastoon. Pidän suuresti kirjaston tunnelmasta, joka huokuu rauhallisuutta ja hiljaisuutta, vaikkei siellä enää tarvitsekaan olla hipihiljaa. Saa puhua, jos puhututtaa.
Fyysistä ympäristöä on ajateltu monen erilaisen käyttäjän näkökulmasta ja se sopii itsellekin vallan mainiosti ympäristön olosuhteiden vuoksi.
Liika meteli, ylimääräinen hälinä ovat poissa kirjastossa ja sen oikein huomaa, kun astuu ovista sisään. Ikäänkuin muu maailma jää taakse ja eteen avautuu kokonaan ihan uusi maailma, jossa tarinat ja tieto odottavat etsijäänsä. No ei enää pelkästään tieto ja tarinat, vaan musiikki ja elokuvat, sekä omaksi iloksi myös sarjat, jotka on helppo katsoa kotisohvalta käsin. Onneksi ei hävitetty edellisessä muutossa vanhaa dvd-soitinta, koska viime syksynä tajusin, miten helppoa elokuvien lainaaminen onkaan ja vieläpä ilmaista.
Kirjaston tunnelma on kyllä ihan omanlaisensa ja jopa tuoksu on erilainen, kuin muissa julkisissa tiloissa. Uusien ja vanhojen kirjojen sekoitus tuntuu nenässä hyllyvälejä kulkiessa. Valikoin monesti kirjan suoraan hyllystä, ja vieläpä usein sen, mikä on nostettu siihen hyllylle esiin, joko kansikuvan tai nimen houkuttelemana.
Joskus käy niin, että jokin kirja suorastaan huutaa esittelypöydältään/hyllyltään ottamaan sen kyseisen kirjan käteen ja lainaamaan sen. Yleensä kirja onkin sitten jollain lailla sopinut sen hetkiseen elämäntilanteeseen oikein hyvin.
Kirjaston valikoima on laajentunut siitä, mitä itse muistan sen joskus muinoin olleen. Siellä ei ole enää pelkästään kirjoja, vaan kaikkea muutakin hyödyllistä. Huomasin tuossa eräänkin kerran käydessäni, miten ainakin omassa kirjastossa voi lainata ulkoiluvälineitä, jumppavälineitä ja jopa roskapihdit ja sateenvarjo odottivat käyttäjiään.
Hämmästelin myös sitä, miten paljon oli erilaisia lautapelejä, konsolipelejä niin aikuisille, kuin lapsillekin ja nekin oli lainattavissa. Pitääkin joskus lainata joku lautapeli kokeiluun, kun mummolaan tulee pieni yövieras.
Bongasin myös e-kirjaston mainoksen ja kirjauduin sisään ja olipa mukava huomata, että myös sieltä voi ilmaiseksi lukea tai kuunnella erilaisia kirjoja. Positiivinen ylläri oli kuitenkin se, että sieltä löytyi kymmeniä erilaisia lehtiä luettavaksi vain omistamalla kirjastokortti.
Yllättynyt olin siitä, miten paljon minulta on mennyt ohi niinä vuosina, kun en muka ehtinyt käydä kirjastossa. Kuitenkin kirjasto ja kirjat olivat olleet lapsesta saakka menossa mukana kirjojen osalta. Jossain vaiheessa lukemiseeni tuli tauko, joka venyi vuosien mittaiseksi. Yritin kyllä aina silloin tällöin lukea, mutten kyennyt keskittymään lausetta pidemmälle ja nyt olenkin kovin kiitollinen, että olen löytänyt kirjastoon uudelleen ja kykenen jälleen lukemaan tai oikeammin ahmimaan kirjoja.
Pitääkin ottaa pikkuinen mukaan joku kerta kirjastoon, vaikka he päiväkodin kera käyvätkin kuulemma siellä ja se on jo tuttu paikka kohta viisi vuotiaalle poikaselle. Saan hyvän tekosyyn käydä kurkkimassa lasten kirjojen puolella ja ehkäpä bongailla omia vanhoja suosikkikirjoja, kuten Pekka Töpöhäntä taikka Minttukirjat.
Lukeminen on edullinen harrastus ja se sivistää samalla laajentaen maailmankuvaa huomattavasti. Kirjastoissa on monipuolisesti kaikenlaista kirjaa ja itse olen kuin lapsi karkkikaupassa siellä. On niin paljon erilaisia kirjoja ja haluaisin tietenkin lukea melkein ne kaikki. Nykyisin saan olla kiitollinen siitä, että on aikaa myös lukemiselle. Nyt kun olen löytänyt uudelleen kirjaston tarjoamat valikoimat äänikirjojen lisäksi, voin olla onnellinen ja nauttia ilmaisista palveluista kirjastossa.
Jos lukeminen jostain syystä on jäänyt vähemmälle, tai se ei ole oikein innostanut koskaan, suosittelen kokeilemaan selko-kirjoja. Selko-kirjat ovat hyvä tapa vaikkapa aloitella lukemista vuosien tauon jälkeen, ja kuitenkin pääsee jyvälle ja hyvään alkuun lukemisen pariin.
Selko- kirjat ovat helppolukuisia yksinkertaisten sanojen ja lauserakenteiden ansiosta ja sopivat parhaiten oppimisen haasteista kärsiville, tai niille joilla on jokin lukemista haittaava vamma. Selko-kirjoista voisi hyötyä myös ne lapset ja nuoret, jotka eivät ole koskaan saaneet onnistumisen kokemuksia lukiessaan ja joita ei lukeminen ole oikein kiinnostanut.
Tällä hetkellä minulla on luettavana ruotsalaisen kirjailijan omaan sukuun sijoittuva historiallinen romaani, jonka toivon ehtiväni lukea tässä kaiken muun elämän sivussa. Opinnot ja niihin liittyvät näytöt vievät nyt jonkin verran aikaa ja keskittymistä, vaan yritän silti saada luetuksi edes vähän päivittäin.
Oliko se nyt niin, että jos lukee 10 sivua päivässä, vuodessa tulee lukeneeksi 3650 sivua eli useamman kirjan kuitenkin?