Kategoria: Mielipiteitä

Asenteesta vastuuseen ja vähän muuta

Oman asenteen kanssa voi toisinaan joutua tekemään työtä kovastikin. Ai, kuinka niin? Ainakin silloin, kun pitkään oma mieli on tehnyt tepposia ja saanut sinut uskomaan kaikenlaista vähemmän totta olevaa jutun juurta. Asennetta vaaditaan erityisesti silloin, kun ihminen haluaa olla rehellinen ja avoin. Tietynlaista asennetta voisi myös kuvailla vastuunkantamisena. Vastuu ei ole ihan pikkuinen juttu sekään.… Jatka lukemista Asenteesta vastuuseen ja vähän muuta

Sopeutumista arkeen

Kuinka motivoida itsensä toimintaan? Lasten ollessa pieniä, asioita ja niiden tekemistä ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, ei edes silloin, kun itse olin kipeänä. Arki oli hektistä, eikä edes sairaudet antaneet mahdollisuutta hellittää kodin askareista ja rutiineista. Nyt meneillään oleva flunssani antoi aihetta ajatteluun. Tämä on ensimmäinen ihan rauhassa sairastettu tauti eli olen saanut levätä ja… Jatka lukemista Sopeutumista arkeen

Masennus ei ilmesty syyttä

Masentuneita on kahdenlaisia. On niitä, joiden masennus ei missään tapauksessa näy ulospäin. He piilottavat sisäisen synkän maailmansa muilta ja kärsivät hiljaa omineen silloin, kun kukaan ei ole näkemässä. Ulospäin he esittävät kaiken olevan hyvin, jaksavat hymyillä aurinkoisesti ja auttavat toisia, elävät toisten tunteissa mukana myötätuntoisesti ja ”väsymättä”. Nämä masentuneet suojelevat läheisiään omilta tunteiltaan ja oloiltaan… Jatka lukemista Masennus ei ilmesty syyttä

Erilainen näkökulma masennukseen

Jokaiselle tulee elämänsä jossakin vaiheessa ainakin hetkellisesti ja pienesti, ellei sitten pitkäaikaisesti ja suuresti, masennus. Tuo mielen ja tunteiden vääristäjä, joka kertoo säälimättä totuuksia, joista ehkei ole aiemmin edes tiennyt, ei ole aiemmin nähnyt semmoisia juttuja. Se on kova puhumaan omaa kieltään, useimmat alkavat uskoa sen juttuihin, kun sen puhuman kielen on ensin oppinut. Siitä… Jatka lukemista Erilainen näkökulma masennukseen

Lammasten valtakunta

Oletkohan koskaan miettinyt, miltä tuntuisi menettää vapaus? Tai, ylipäänsä kuinka vapaa oletkaan elämässäsi? Moni voi leikillään todeta olevansa työnsä orja, mutta jättää ajatuksen sitten siihen. Mitä on todellinen vapaus? Itsekin aikoinani totesin olevani pankin kanssa tiiviimmin naimisissa, kuin omassa silloisessa avioliitossani. Oma henkilökohtainen oravanpyöräni pyörähti hyvin nuorena käyntiin ja kirjaimellisesti sitä oltiinkin pankin kanssa naimisissa… Jatka lukemista Lammasten valtakunta

Ystävänpäivä

Artikkelikuvassa on tärkeä viesti ihan jokaiselle ja toivottavasti se laittaa miettimään itsekunkin merkitystä. Muistan, miten alakoulussa omassa luokassa oli joka vuosi tyttöjen kesken kilpailu siitä, kuka sai eniten näitä kortteja, jotka oli jaettu ruokavälitunnin aikana pulpetteihin. Jännityksellä itsekin odotin kortteja ja useimpina vuosina koin suuren pettymyksen jäädessäni ilman kortteja. Jonain vuonna sain yhden, jonain toisena… Jatka lukemista Ystävänpäivä

Ajatuksia arkeen

Päivitin sivustoa hieman ja tein alkeellisen etusivun. Uusien asioiden oppiminen on mukavaa, varsinkin kun minä ja atk-laitteet/ohjelmistot emme sovi yhteen kovin hyvin. Käytin apuna kuvaa, jonka väreihin ja tunnelmaan tykästyin kovin saatuani sen valmiiksi. Elämää etsien Maailmankuva muotoutuu lapsuudessa pikkuhiljaa , alkaen vanhemman sylistä ja lapsuuden kodista laajentuen sitä mukaa, kuin pienen ymmärrys antaa myöden… Jatka lukemista Ajatuksia arkeen

Kiitollinen elämä

Kiitollinen elämä ei ole itsestäänselvyys, ei ainakaan itselle. Olen tietoisesti opetellut kiitollisuutta jo vuosien ajan. Alkuun olikin todella vaikeaa keksiä kiitollisuuden aiheita oikeastaan yhtään mistään ja nyt näen jatkuvasti aihetta kiitollisuuteen. Koti, siis katto pään päällä ja seinät pitämässä kylmyyden loitolla on yksi suurimmista ja melko päivittäisistä aiheista olla kiitollinen. Samoin jäljellä oleva terveys sekä… Jatka lukemista Kiitollinen elämä

Vanhemmuus

Uman kanssa kävimme aattona lenkillä jo hyvissä ajoin ennen kuutta, itseasiassa jo neljän jälkeen. Lähistöllä joku räjäytteli ja kohti koirapuistoa jolkotellessa vesijään liukastuttamaa tietä järkytys sai pienen sijan jälleen sisimmässäni. Näin, kuinka noin kymmenen vanhat pojat sytyttivät meidän nenän edessä jotakin sähisevää ja pysähdyin… Onneksi Uma-koira on ääniin tottunut, samoin ei ihan helpolla pelästy näkemiään… Jatka lukemista Vanhemmuus