Ystävänpäivä

Artikkelikuvassa on tärkeä viesti ihan jokaiselle ja toivottavasti se laittaa miettimään itsekunkin merkitystä. Muistan, miten alakoulussa omassa luokassa oli joka vuosi tyttöjen kesken kilpailu siitä, kuka sai eniten näitä kortteja, jotka oli jaettu ruokavälitunnin aikana pulpetteihin. Jännityksellä itsekin odotin kortteja ja useimpina vuosina koin suuren pettymyksen jäädessäni ilman kortteja. Jonain vuonna sain yhden, jonain toisena… Jatka lukemista Ystävänpäivä

Ajatuksia arkeen

Päivitin sivustoa hieman ja tein alkeellisen etusivun. Uusien asioiden oppiminen on mukavaa, varsinkin kun minä ja atk-laitteet/ohjelmistot emme sovi yhteen kovin hyvin. Käytin apuna kuvaa, jonka väreihin ja tunnelmaan tykästyin kovin saatuani sen valmiiksi. Elämää etsien Maailmankuva muotoutuu lapsuudessa pikkuhiljaa , alkaen vanhemman sylistä ja lapsuuden kodista laajentuen sitä mukaa, kuin pienen ymmärrys antaa myöden… Jatka lukemista Ajatuksia arkeen

Kiitollinen elämä

Kiitollinen elämä ei ole itsestäänselvyys, ei ainakaan itselle. Olen tietoisesti opetellut kiitollisuutta jo vuosien ajan. Alkuun olikin todella vaikeaa keksiä kiitollisuuden aiheita oikeastaan yhtään mistään ja nyt näen jatkuvasti aihetta kiitollisuuteen. Koti, siis katto pään päällä ja seinät pitämässä kylmyyden loitolla on yksi suurimmista ja melko päivittäisistä aiheista olla kiitollinen. Samoin jäljellä oleva terveys sekä… Jatka lukemista Kiitollinen elämä

Vanhemmuus

Uman kanssa kävimme aattona lenkillä jo hyvissä ajoin ennen kuutta, itseasiassa jo neljän jälkeen. Lähistöllä joku räjäytteli ja kohti koirapuistoa jolkotellessa vesijään liukastuttamaa tietä järkytys sai pienen sijan jälleen sisimmässäni. Näin, kuinka noin kymmenen vanhat pojat sytyttivät meidän nenän edessä jotakin sähisevää ja pysähdyin… Onneksi Uma-koira on ääniin tottunut, samoin ei ihan helpolla pelästy näkemiään… Jatka lukemista Vanhemmuus

Joulun taikaa etsien

Arkikuulumisia Vuosia kotiimme on eksynyt jouluksi yksi joulutähti koristamaan keittiön pöytää. Tänä vuonna monilatvainen sellainen. Edelliset pari viikkoa on olleet kovin kiireisiä minun mittapuulla. Lääkäriä, röntgeniä ja kovien pakkasten myötä lasten kouluihin viemistä ja hakemista. Viikonlopusta näyttää myös muodostuvan autoiluralli ympäri pitäjiä ja olen hyvin iloinen saatuani siivoiltua kotia jouluun yhden kokonaisen päivän. Puhtaat matot… Jatka lukemista Joulun taikaa etsien

Kuinka tämän nyt sanoisi?

Henkinen kipu, paha olo on ehkä kamalinta, mitä toiset ihmiset teoillaan saavat aikaan? Varsinkin sellainen sairas ja kieroutunut vuorovaikutus ”läheisissä” ihmissuhteissa. Toki on on vastaanottajan vastuulla, antaako muiden kohdella itseään kuin kynnysmattoa ja aina ne omat tunteet on omalla vastuulla. Siinä sitä onkin ollut opettelua, kun jokin herättää niitä tunteita, triggeröi ja kuinka siihen kaikkeen… Jatka lukemista Kuinka tämän nyt sanoisi?

Itsenäisyyden muistopäivä

Onkohan monikaan kokenut tai ajatellut hintaa, mitä edelleen maksamme entisestä itsenäisyydestämme tässä maassa? Itselleni ei tullut mieleenkään vielä aikuisuuden kynnyksellä, että moni elämäni ikävä lieve-ilmiö olisi suoraa seurausta itsenäisyyden saavuttamisesta. Nyt voin itse puhua omasta kokemuksesta, jälleen. Myös siitä, kuinka kamalana tuo sukupolvien negatiivinen lasku on jäänyt meidän seuraavien sukupolvien maksettavaksi. Käytännössä siis meilläkin laskua… Jatka lukemista Itsenäisyyden muistopäivä

Kirkossa pohdittua

Olipahan kovin virkistävä pistäytyminen kirkossa. No, en olisi mennyt ihan vapaa-ehtoisesti, vaan vanhemmuus vaatii joskus sellaistakin tekemään. Kannatti kuitenkin mennä, ihan virkistyksen ja huvin vuoksi. Jos olet kovin uskonnollinen, kehoitan lopettamaan lukemisen tähän, en voi taata tämän kirjoitukseni loukkaamattomuutta ja mielenpahoitusta. Pyydän anteeksi jo etukäteen ja eiköhän minunkin syntini ole jo anteeksi annetut etukäteen, niin… Jatka lukemista Kirkossa pohdittua

Syömällä lihavaksi?

Syksyn aikana olen yrittänyt saada ongelmavatsaani kuntoon kokeillen esimerkiksi alppilehmien heratiivistettä sekä syömällä päivittäin maitohappobakteereita avatun kapselin muodossa. Olen ollut huomaavinani ihan pienen pientä positiivista muutosta. Olen myös kiinnittänyt huomioni suuhuni laittamiini rasvoihin ja siirtynyt rasvattomiin maitotuotteisiin, jättänyt pois levitteen leivältä, jos joskus leipää syön. Olen vähentänyt juustojen herkuttelua ja olen opetellut käyttämään aiempaa enemmän… Jatka lukemista Syömällä lihavaksi?

Mitähän tähän sanoisi?

Minun ei tarvitse kokea syyllisyyttä minulle tärkeistä asioista, jotka tuovat minulle onnellisuuden tunteen. Onnellisuus ei ole poissa muilta ihmisiltä ja minun velvollisuus ei vastuu ei ole tehdä kenellekään muulle onnea tai onnelllisuutta.