Vanhemmuus

Vielä vähän elämänhallintaa

Elämänhallinta. Yksinkertaisesti sanottuna se on sitä, että hallitsee oman elämänsä osa-alueet, ilman jatkuvaa kaaosta siellä täällä, ja kykenee yhdistämään mielekkääksi kokonaisuudeksi jokaisen osa-alueen. Kuinka sitten oma elämä otetaan haltuun, jos sitä ei hallitse entuudestaan? Suuri osa elämänhallintaa opitaan alkaen lapsuudesta. Vauva ja pieni lapsi elää elämäänsä aikuisten hallitessa elämää. Milloin syödään, milloin nukutaan, milloin mennään… Jatka lukemista Vielä vähän elämänhallintaa

Elämänhallintaa rutiineista

Mielessäni on pyörinyt jo pitkään ajatus kirjoittaa elämänhallinnasta ja siitä, miten se näkyy arjessa tai mitä se oikein on. Niin, elämänhallintaa on monenmoista ja eri rooleissa tapahtuvaa rutiinien muodostamaa tapaa toimia arjessa. Elämänhallinnasta puhuttaessa tarkoitan juuri arjessa tapahtuvaa elämää ja niitä pienenpieniä ja joskus suurempiakin rutiinien muodostamia kokonaisuuksia. Asioita, joita tekee ikäänkuin automaattisesti ilman sen… Jatka lukemista Elämänhallintaa rutiineista

Uman kanssa kävimme aattona lenkillä jo hyvissä ajoin ennen kuutta, itseasiassa jo neljän jälkeen. Lähistöllä joku räjäytteli ja kohti koirapuistoa jolkotellessa vesijään liukastuttamaa tietä järkytys sai pienen sijan jälleen sisimmässäni. Näin, kuinka noin kymmenen vanhat pojat sytyttivät meidän nenän edessä jotakin sähisevää ja pysähdyin… Onneksi Uma-koira on ääniin tottunut, samoin ei ihan helpolla pelästy näkemiään… Jatka lukemista Vanhemmuus

Tätä päivää on mukava elää

Aamuista on pikkuhiljaa muodostumassa mukavia pieniä hetkiä. Hiljaisuus, käsinkosketeltava hiljaisuus yön jäljiltä jatkuu ja hämärän siimeksessä aloitan oman päiväni. Lapset ovat isukillaan vielä huomiseen, eli saan olla melkoisen itsekseen vielä tämän päivän. Kovin paljoa en ole kirjoitellut meidän perheen vuoroviikko-arjesta, joka tosiaan on jo vuosia mennyt kahden viikon vaihtovälillä lasten toiveesta. Ja onpa joskus niinkin,… Jatka lukemista Tätä päivää on mukava elää

Vanhan vuoden loppuja, uuden toivoja

Niin se on jälleen yksi joulu vietettynä ja uutta vuotta pitäisi miettiä. Kulunut vuosi on mennyt omasta näkökulmasta katsottuna todella nopeasti. Sairauslomani venähti odotettua pidemmäksi ja tällä hetkellä keskityn siihen, että saan arjen tässä kotona sujumaan, toisinsanoen sopeudun uudelleen sle:n ja kipuilevan selkäni tuomiin haasteisiin. Lopetin jo lapsuudessa kaikenlaisten uudenvuodenlupausten tekemisen. Ymmärsin, että on ihan… Jatka lukemista Vanhan vuoden loppuja, uuden toivoja

Vuosipäivä ja joulu nyt

Eron jälkeiset joulut Jouluihin on tullut uusi sävy perheessämme. Jotenkin kaikki ulkoinen ja muu hömpötys on jääneet taka-alalle. Ihan kuin ei aikoinaan eron myötä jo olisi tullut tarpeeksi muutoksia myös joulun ajan perinteisiin, tapoihin ja tottumuksiin. Useat minun ja lasten perinteiset jutut jäivät erossa pois vuoroviikkojen särkiessä arkea tasaiseen tahtiinsa. Itsetehty joulukalenteri menetti merkityksensä, kiireellä… Jatka lukemista Vuosipäivä ja joulu nyt

Uhma-ikä nostaa päätään

Mietin, pidänkö pientä taukoa kirjoittamiseen ja tulin siihen tulokseen, että katsotaan. Kirjoitan, mikäli tulee sellainen olo 🙂 . Pakkaset vaihtuivat jäätävään vesisateeseen, vaan onneksi lunta on paljon ja sen sulamiseen voipi mennä hetki, jos toinenkin ellei ihmettä tapahdu ja pakastu uudelleen. Meillä elettiin jälleen hetki taapero-arkea pikkuisen ollessa meillä hoidossa ja tulihan tilanne omaan uneenkin.… Jatka lukemista Uhma-ikä nostaa päätään

Joulun taikaa etsien

Arkikuulumisia Vuosia kotiimme on eksynyt jouluksi yksi joulutähti koristamaan keittiön pöytää. Tänä vuonna monilatvainen sellainen. Edelliset pari viikkoa on olleet kovin kiireisiä minun mittapuulla. Lääkäriä, röntgeniä ja kovien pakkasten myötä lasten kouluihin viemistä ja hakemista. Viikonlopusta näyttää myös muodostuvan autoiluralli ympäri pitäjiä ja olen hyvin iloinen saatuani siivoiltua kotia jouluun yhden kokonaisen päivän. Puhtaat matot… Jatka lukemista Joulun taikaa etsien

Itsenäisyyden muistopäivä

Onkohan monikaan kokenut tai ajatellut hintaa, mitä edelleen maksamme entisestä itsenäisyydestämme tässä maassa? Itselleni ei tullut mieleenkään vielä aikuisuuden kynnyksellä, että moni elämäni ikävä lieve-ilmiö olisi suoraa seurausta itsenäisyyden saavuttamisesta. Nyt voin itse puhua omasta kokemuksesta, jälleen. Myös siitä, kuinka kamalana tuo sukupolvien negatiivinen lasku on jäänyt meidän seuraavien sukupolvien maksettavaksi. Käytännössä siis meilläkin laskua… Jatka lukemista Itsenäisyyden muistopäivä

Vuorovuosin joulua

Lapset ovat viettäneet vuorovuosin joulua molemmissa kodeissaan. Ensimmäinen joulu eron jälkeen oli itselleni kaikkein vaikein. Olinhan juuri repinyt itseni irti kaikesta tutusta, koko elämä oli heittänyt kuperkeikkaa yhdessä yössä eron myötä. Joulu tuli sinä vuonna nopeaan, minulla ei ollut mitään, ei kerrassaan mitään joulua varten. Kaikki piti jättää lasten isälle, ja vieläkin korpeaa suunnattomasti, ihan… Jatka lukemista Vuorovuosin joulua