Jokasyksyistä puuhaa on kerätä marjoja mummolan puskista ja keitellä mehuja. Tänä vuonna ämpärillisestä punaviinimarjoja tulikin runsaasti mehua. Olen pitkittänyt pienen pakastimen sulatusoperaatiota turhan kauan, ja nyt kun piti uudet mehut saada sinne säilöön, olihan se pakko ryhtyä toimeen ja pikasulatuksella puhdistaa mokoma säiliö.
Aikoinaan mummo teki kellariin asti mehuja säilöön ja pakkaseen hän ei niitä säilönyt. Itse yritin sen yhden ainoan kerran kellarin kautta säilöä mehuja huonolla menestyksellä ja pakastin on se meidän tapamme jatkossakin.
Itseäni hirmuisesti kiinnostaisi umpioimalla säilöminen, ja mitä nyt olen vähän perehtynyt aiheeseen, ei sen pitäisi kovin kummoinen asia olla ja selviäisi ilman pakkastakin säilönnästä? Tulisi ehkäpä otettua talteen sellaistakin kausiruokaa, mitä ei ole koskaan edes ajatellut säilövänsä? Mietin myös, onnistuukohan umpioiminen pelkkään vesiliemeen, siis niin, ettei etikasta tai suolasta/sokerista tulisi ylimääräistä makua itse tuotteeseen? Vai onko siten hyväksyttävä, se että säilötty ruoka on jo ikäänkuin valmiiksi maustettua ja höystettyä?
Yhtenä päivänä meille tuli kuha (harmi kun ei ole kuvaa tähän), poikanen oli sen virvelillä saanut ja pakkaseen päätyi odottamaan jatkoja. Tämä kuha oli ensimmäinen saalis, mikä meille päätyi ja mikäli edelleen innostuu kalastuksesta enemmänkin, se tarkoittaa uuden asian opettelua ihan käytännön tasolla, jotta kala tulee syöntikuntoonkin. Tähän asti meille kalat on saapuneet kaupan kautta, paistovalmiina ja kalankäsittelytaitoa emme ole tarvinneet. Teoriassa tuokin asia on hallussa, ja olen joskus kalaa perannutkin, vaan siitä on niin paljon aikaa ja kunnon välineet puuttuvat myös.
Viikolla sain myös toteutettua palapelitaulun, jollaisesta olen jo pitkään haaveillut. Olen elämäni aikana tehnyt muutaman vastaavan ja en voinut vastustaa kiusausta, kun silmää miellyttävä kuva tuli eteeni. Yllättävän nopeasti valmistui ja keittiönpöytä pääsi taas varsinaiseen käyttöönsä. Suojamuovi saa jäädä paikoilleen, kunnes taulu löytää omalle paikalleen jonnekin.
Terveisiä Umalta, joka näyttää diettiinsä mukaiselta. Hieman on kaventunut olemus ja asiaa on ehkäpä vauhdittanut neidin hirmuisen suuri suu, joka ei millään malta olla vastaanottamasta lattiaherkkuja ja tämän seurauksena Uma on ollut kipeänä kahtena erillisenä päivänä ripulin juoksuttaessa ulkona tunnin välein. Gluteeniton eväs on se Umankin juttu ja joskus vahinkoja pääsee tapahtumaan.