Joulun ajan pienet muutokset arjessa

Alkusyksystä pohdin ja hieman ehkä pelkäsin meille tulevan kylmä sisällä, aiempien vuosien tapaan. Jostain syystä lämpöä ei ole riittänyt meidän asuntoon asti ja patterit on aina olleet hyvin viileät. Huoleni osoittautui onneksi turhaksi ja olemme muutaman viikon kärsineet liian lämpimästä sisällä. On outoa olla kotosalla pattereiden hohkaessa lämpöään, jotain sellaista mihin ei olla totuttu.

Keittiöstä piti jo laittaa lämmöt minimiin ja avata raitisilmaluukkua hieman, sama on tiedossa muihinkin huoneisiin. Aiempina vuosina olen ollut huolissani lasteni terveydestä, alakerran huoneiden kylmyyden vuoksi ja nyt heillä vihdoin lämpimät huoneet. Jopa liian, koska toivoivat viilennystä hekin. Ihanaa, kun yksi pelkoni osoittautui turhaksi ja lämpöä on riittänyt liiaksikin asti.

Joulunalusaikaa meillä ennen ja nykyisin

Maanantaina lähteepi suurensuuri paketti postin mukana kohti tyttären kotia, hänelläkin joulun aika sujuu töiden merkeissä, kuten osalla perheen muita lapsia myös. Lasten on määrä viettää tuleva joulu pyhineen isänsä luona. Joka toinen joulu meillä, joka toinen toisaalla.

En oikein vielä tiedä, kuinka tämän vuoden joulun aika sujuu? Laitanko joulua ollenkaan, ja jos laitan, niin missä määrin? Teenkö itse perinteisiä ruokia, vaiko turvaudunko valmiisiin? Kokeilenko jotakin uutta kenties?

Joulu tulee, vaikkei tekisi sen eteen mitään ja en aio ottaa kovin suurta stressiä tänä(kään) vuonna kuitenkaan. On jotenkin hassua ajatella, että ennenvanhaan olin niin jouluihminen, kuin vain voi olla. Askartelin kymmeniä joulukortteja, tein näyttäviä kukka-asetelmia, käytin aikaa lahjojen miettimiseen ja niiden paketointiin pakettikortteja myöden. Juoksin harva se päivä jossakin hankkimassa lahjoja, käytin autottomia immeisiä kaupoilla jne. Touhusin ja touhotin kotona siivoillen ja koristellen, leipoen ja valmistellen pyhien ruokia. Kaiken saman tein vielä tuplana mummon avuksi hänen kodissaan. Huh, en tänä päivänä jaksaisi.

Yksi asia kerrallaan on jäänyt pois oman jaksamisen myötä. Ensimmäisenä luovuin korttien teosta ja lähettämisestä. Ei tuntunut kovin mukavalta lähettää kymmeniä kortteja, saamatta itse niitä lainkaan joulun alla. Koin tavan turhaksi rahan ja ajan haaskuuksi pidemmän päälle. Kukkamuistamiset myös jätin pois ja nykyisin en enää halua edes sitä iänikuista suklaarasiaakaan kukkien sijasta antaa kenellekään. Hyvä, jos saan itselleni hankittua sen perinteisen joulutähden koristamaan omaa kotia. Omat voimavarat eivät ole enää vuosiin riittäneet mummolan kotiin, hyvä kun saan kotona aikaiseksi jotakin juhlaan liittyvää.

Olen keskittynyt oman perheeni hyvinvointiin ensisijassa jo vuosien ajan. Tämä on ollut kovin positiivinen muutos ja joulustressi on helpottanut vuosi vuodelta. Mitä vähemmän tarvitsee ajatella muita, perheen ulkopuolisia immeisiä, sen mukavampaa on ollut. On jäänyt pois kaikki ns. pakkomuistamiset, tavan takia tehdyt ostokset ja kiirestressi. Näin toimien jää omat rajalliset voimavarat omaan käyttöön, kuten myös se vähäinen raha, joka ei kasva samaan tahtiin, kuin tarvetta olisi, näin joulun alla.

Nykyisin en siis enää erikseen vaihda erityisiä jouluverhoja esimerkiksi. Näin toimien ei haittaa, vaikka samat verhot jäisivät ikkunoihin pidemmäksikin aikaa joulun jälkeen. Omasta voinnistani kun en tiedä, miten ja milloin jaksan seuraavan kerran vaihdella verhoja. Sama muun sisustuksen kanssa, enää ei ole tarvetta säilyttää suurta määrää (11kuukautta) asioita, joita tarvitaan vuodessa se yksi kuukausi. Meillä on pieni joululaatikko, jossa kuusenkoristeita ja muutamia muita pikkujuttuja sekä annoin viimein periksi muoviselle kuuselle joitakin jouluja sitten. Joulun jälkeen ei ole tarvetta suursiivoukselle, kuten joskus ennenmuinoin.


Arki, myös näin joulun alla on omissa hyppysissäni ja elämääni, tekemisiäni ei enää määritä muut ihmiset—joten syystäkin saan olla onnellinen.

ajatuksia arki asenne elämä elämänhallinta ero harrastus hyvinvointi ilo isovanhemmuus joulu juhlat kasvatus kesä kevät kierrätys kiitollisuus kipu kirjoittaminen kiusaaminen koira koti kotityöt lapsenlapsi lapset lapsuus lepo luonto masennus mummoilu muuttaminen muutto Onnellisuus pohdintaa positiivinenasenne siivous sisustus sle säästäväisyys terveys tunteet ulkoilu unelmat valokuvaus vanhemmuus

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *