Menneessä elämässäni kierrätys tuli osaksi pakollista elämää. Kahden viikon välein tyhjentyvä pieni roska-astia ei vetänyt suurperheemme jätteitä ja jotakin piti tehdä.
Nopeasti sitä myös oppi minimoimaan ostetun jätteen määrän jo kaupassa ja kompostikin alkoi olla toivelistan ykkösenä….
Alkoi lajittelu ja jätepisteellä ravaaminen kauppa-reissujen yhteydessä. Iltaisin kävelylenkki lasten kanssa, viemään lajiteltuja roskia jätepisteelle oli myös hyväksi havaittu liikunnan muoto.
Kierrätyksestä ehti muodostua tiivis osa minun ja lasten arkea. Lajittelu sujui oikein hyvin pieniltäkin ja oli itsestään selvyys, ettei kodin jäteastiaa täytetty sellaisella, minkä pystyi lajittelemaan.
Muoville ei tuohon aikaan ollut omaa astiaansa, vaan se meni sekajätteisiin ja sitähän tuli ostettua paljon erilaisten purkkien ja pakkauksien muodossa. Muovit, vaipat ja ruokajäte tuntuivat täyttävän nopeasti tyhjennettävän jäteastiamme ja tuntui, että sitä poisheitettävää roskaa tulee ovista ja ikkunoista asti sisälle.
Sittemmin muutettuani kierrätys jäi aina vain vähemmälle huomiolle, ei tarvinnut itse huolehtia ja erikseen maksaa jäteastian tyhjennyksestä ja elämä sen suhteen oli muuttunut huolettomaksi. Toki edelleen lasit, metallit yms. menivät omiinsa ja siitä roskakatokseen omiin astioihinsa. Tällä hetkellä koko perheen pitäisi opetella uudelleen kierrätys.
Niin, miten on päässyt taito ruostumaan? No, ei kai se taito olekaan hävinnyt. Jos perheessä on yksi ihminen sitä mieltä, että kierrättäminen on turhaa, ja roskat päätyvät jokatapauksessa samaan paikkaan tyhjennyksen jälkeen…Jos yksi ihminen laittaa roskansa aina samaan pussiin, eikä viitsi etsiä tai opetella lajittelua menee koko touhusta idea.
Meillä on hyvin alkuperäinen keittiö ja suhteellisen pienet tilat. Roskiskaappia ei ole suunniteltu kuin kahdelle roska-astialle, ja tilaa ei ole muualla eri roskalaatujen kierrättämiseen. Sellainen syö motivaatiota hurjasti.
Tällä hetkellä meillä on yhdessä kaapissa ämpäri metallille, toisessa kaapissa on pussi lasijätteelle. Paperijäte pyritään viemään samointein jätekatokseen. Muovijäteastia on toisena roskiksena sekajätteen takana roskiskaapissa. Meillä tulee myös biojätettä jonkin verran, ja sen lajitteluun ei ole paikkaa, vaikka taloyhtiössä on myös biojätteen keräys.
Muovipakkausten huuhtelu on kuulemma hankalaa ja sen sijoittaminen omaan astiaan on myös kuulemani mukaan hankalaa. Kuitenkin maitopurkit hän huuhtelee ja jättää ne tiskipöydälle ja siitä sitten minä nakkaan ne sekajätteeseen, koska kartonki,-ja pahvijätteelle ei ole meillä erillistä tilaa. Mihinkään ei enää yksinkertaisesti mahdu mitään säilöttäväksi.
Olen miettinyt pääni puhki, kuinka saisin perheen muut jäsenet motivoitumaan kierrätyksestä. On raskasta kerta toisensa jälkeen muistuttaa ihmisiä erillisistä astioista eri jätelaaduille. Valitettavasti astiat eivät sijaitse kätevästi samassa paikassa, vaan joutuu näkemään hieman enemmän vaivaa avatessaan ja etsiessä oikean paikan . En tosin itsekään aina viitsi lajitella, erityisesti jos on arjessa kiirusta ja kaaos uhkaavasti ilmoittaa tulostaan. On helpompaa ja nopeampaa laittaa kaikki samaan, kuin alkaa pesemään ja huuhtomaan ja kuivattamaan roskia. Meillä ei ole tilaa näiden roskien kuivaamiseen ja vesi on ihan liian kallista roskien pesemiseen.
Ei silloin, kun tätä taloa on suunniteltu, ole kierrätyksestä puhuttu. Silloin on yksi astia kaikelle jätteelle riittänyt ja se siitä. Meidän keittiö on edelleen alkuperäisessä kunnossa ja en ole saanut kierrätystä toimimaan, vaikka olen kaikenlaisia säilytysratkaisuja ja konsteja kokeillut. Kierrätys ei toimi osaltaan sen vuoksi, että peruseläminen tarvitsee nekin kaapit ja nurkat. Nykyaikainen keittiö on jo itsessään suunniteltu mahdollistamaan kierrätys. Jokaiselle roskalaadulle on jäte-astiansa tai ainakin mahdollisuus ja tila.
Tilaksi en voi muuttua, en saa lisää tilaa keittiöön tekemälläkään, olen karsinut sieltäkin kaiken ylimääräisen ja turhan. Olen yrittänyt tehdä tilaa kierrätyksen mahdollistamiseksi, vaan voin todeta yrittäneeni parhaani ja se ei riitä.
Kierrätys ja ekologisuus tulivat aikanaan itselle tärkeiksi asioiksi. Voisin sanoa yhden asian johtaneen toiseen ja toisen toiseen. Ekologisuus voi yksinkertaistaa elämää huomattavasti sekä pitkälle vietynä myös vähentää vaikkapa kemikaalikuormaa kehossa ja ympäristössä yleensä.