Harjoittelua

Uuden oppiminen ja käyttö tuntuu olevan hieman hankalaa, varsinkin ilman selkokielistä ohjekirjaa erikseen toimitettuna. Puhun nyt itsestäni ja uudesta laitteesta ja sen käyttöönotosta. On, kuin olisi puhelin isossa koossa ja sellaista en tahtonut siis. Tarvitsen tietokoneen, en puhelinta. Noh, pitää nyt antaa joululahjalle mahdollisuus sitten?

Ihan vähän harmittaa, koska olin ajatellut itse käydä koneeni etsimässä. Tai sitten olen vaan jälleen kovin muutosvastainen tapojeni mukaisesti. Annan kuitenkin mahdollisuuden ja ainakin sain jo kuvan liitettyä tekstiin, mikä on jo paljon. Oikeastaan paljoa enempää en tarvitsekaan, ehkä.

Kyllä tässä opettelussa saa aikaa kulumaan ihan tuhottomasti ja nykyisin minusta on alkanut kehkeytyä uusi hieman kärsimätön piirrekin esiin. En millään malttaisi opetella uutta, kun vanhakin toimii mukamas ja samalla ikäänkuin ne uudet hienot ja elämää mahdollisesti helpottavat ominaisuudet jäävät hyödyntämättä?

Mitä enemmän rapsutuksia, sen parempi

Ehkä tämä tästä, tai sitten ei? Noh, asenteeni voin valita joten valitsen sitten seuraavia; Opettelen, yritän ja ehdyn ja opin.

ajatuksia arki asenne elämä elämänhallinta ero harrastus hyvinvointi ilo isovanhemmuus joulu juhlat kasvatus kesä kevät kierrätys kiikkutuoliprojekti kiitollisuus kipu kirjoittaminen kiusaaminen koira kokemuksia koti kotityöt lapsenlapsi lapset lapsuus lepo luonto masennus mummoilu muutokset muuttaminen Onnellisuus pohdintaa siivous sisustus sle terveys tunteet ulkoilu unelmat valokuvaus vanhemmuus