Katsahdin eräänä aamupäivänä ylös taivaalle, kotia tultaessa ja siinä se oli; täydellinen taivaan sini sopivan valkoisten pilvien kera. Täydellinen näky ja sain välttävän otoksen juuri siinä taltioiduksi myöhempääkin käyttöä varten. Pienestä se oma ilo syntyykin… Vastaavasti hetkessä voi jokin mennä pieleen, ihan pienesti vain ja huoli on suurta sen jälkeen. Tämän saimme kokea viikonloppuna, kun… Jatka lukemista Hetkiä; ne mitkä jäävät mieleen
Avainsana: valokuvaus
Uusi päivä, uudet kujeet
Ylläoleva lause kuvastaa joinakin hetkinä omaa tunnetilaani. Olo on odottava, ikäänkuin aavistus jostakin uudesta ja mukavasta. Toiveajattelua kenties? Itsensä positiivista psyykkaamista ehkäpä? Jotain sellaista sen on pakko olla? Minun on hieman vaikea käsittää näitä positiivia tunnetiloja, jotka kumpuavat sisältäni ihan samoin, kuin aikoinaan lapsuudessa. Muistan lapsuudestani sen, miten jokainen aamu oli uusi seikkailu pienen ihmisen… Jatka lukemista Uusi päivä, uudet kujeet
Maaliskuu
Perusaamulenkillä en voinut jättää tilaisuutta käyttämättä ja ottaa muutamia kuvia olosuhteiden ollessa lähes täydelliset omaan makuuni. Umppa oli hieman kärsimätön ja halusi jo jatkaa matkaa, mikä myös kuvien ilmeistä tulee hyvin esille. ”Joko mennään?” ”Taasko tuo kapine kädessä?” ”Tule jo, mennään!” Ilma oli kylmää, pakkasta -14 kotoa lähtiessä ja kuvan tyypille oikein passeli keli ulkoiluun… Jatka lukemista Maaliskuu
Tammikuun kolmas viikko käyntiin
Tammikuussa olemme päässeet juhlimaan muutamia synttäreitä perhepiirissä ja Uma on myös syntynyt tammikuun puolivälin tienoilla. Maksalaatikkokakkua on tiedossa yllärinä… Viime viikko sujahtikin nopeasti ollen pikkuisen miehenalun kanssa meillä, tyttären viettäessä viimeisiä lomapäiviään muuttopuuhissa. Kirjoituspuuhiin en ole ehtinyt perehtyä ollenkaan, sen verran on ollut kaikkea muuta tekemistä tässä kotosalla. Tätä kirjoittaessa ulkona on reilusti plus-asteita ja… Jatka lukemista Tammikuun kolmas viikko käyntiin
Onni ei tule etsien, se tulee eläen
Edellisessä kirjoituksessani toin esiin yhden kuolleen ja kuopatun vuosien takaisen ”haaveeni” omavaraisemmasta elämästä. Näitä tämmöisiä unelmia olen joutunut yksi toisensa perään hautaamaan mahdottomaltakin tuntuneen elämän edessä ja varmaan viimeiset kymmenen vuotta olen elänyt ilman mitään unelmia. Suurista raameista aina vaan kohti pienempiä ja pienempiä kehyksiä. Tällä hetkellä en kykene unelmoimaan oikeastaan mistään, jokin realistinen minä… Jatka lukemista Onni ei tule etsien, se tulee eläen
Saa olla Onnellinen!
Kävelin tänään satumaisemissa, puhdas vastasatanut lumikerros on kuorruttanut meidänkin tienoon kauniisti. Aamulenkin pituudeksi tuli 4.7 kilometriä metsäpolkuja, sekä loppumatka kävelytietä pitkin. Tälle vuodelle käveltyjä kilometrejä on kertynyt jo reippaasti, 2297018 askelta eli yli kaksi miljuunaa. Tällä voinnilla jokainen otettu askel on itsessään saavutus, kuten tänään sain jälleen huomata viimeisen kilometrin aikana. Koko lenkin ajan minusta… Jatka lukemista Saa olla Onnellinen!
Luonto lähellä
Ihanan väriset kanervat kotiutuivat yläkerran parveekkeelle, toinen pöydälle ja toinen hieman vaaleampi pääsi roikkumaan amppeliin. Pienestä sitä tuleekin ilo. Vähän kerrassaan olen saanut siivottua myös parveketta kesän jäljiltä ja sinne on alkanut muodostua pikkuruisia yksityiskohtia katseenkiinnittäjiksi. Menneellä viikolla oli muutamia sateisia päiviä ja alkoihan kuvan yksilötkin putkahdella pintaan viimenään. Jännä, etten pidä sienistä syötynä ja… Jatka lukemista Luonto lähellä
