Koira on hyvä hankinta ainakin silloin, jos ja kun kaipaa säännöllistä liikuntaa ja ulkoilua. Meille kuvan tyyppi jäi asustelemaan pitkän koeajan ja harkinnan jälkeen.
Itselleni erityisesti aamuiset kävelyt koiran kanssa ovat tuoneet paljon hyvää omaan olooni. Käymme koirapuistossa, joka sattuu olemaan ihan muutaman sadan metrin päässä kodistamme, jatkamme matkaa milloin minnekin lähistön puistoon, metsään poluille tai sitten ihan kävelytietä pitkin ojanpenkkoja tutkien ja haistellen. Yleensä annan koiran päättää suunnan koirapuistosta lähtiessä, ellei itselläni ole mitään ajatusta siitä, millaista maisemaa haluan tänään kokea.
Aika kuluu ulkoillessa erilailla ja enää ei paljoakaan haittaa kova tuuli tai vihmova vesisade, räntäsateesta tai lumituiskusta puhumattakaan. Koiraa näyttää haittaavan enemmän sade, eli huonoilla keleillä ensimmäinen lähin pissipuska kelpaa ja isommat hädätkin vain pakottavan tarpeen tullen ja tyyppi kirjaimellisesti kipittää kotiin niin nopeasti kuin hihnan toinen pää tulee perässä. Näin siis, jos koira saisi päättää, vaan aamulenkit mennään säässä kuin säässä.
Metsäkävelyt aamuisessa raikkaassa ilmassa on todellista luksusta ja kotimme ulko-ovelta metsään onkin vain muutama hassu metri ja sinne suuntaamme aina sopivan fiiliksen osuessa kohdalle. Eli silloin, kun vaikkapa sataa kaatamalla, metsikkö on senverran tiheä, ettei poluilla kulkiessa tuuli ja sade pääse samoin, kuin jos kävelisi kadulla. Nyt hyttysaikaan olen pariin kertaan joutunut kääntymään polulta pois inisevien vihulaisten vuoksi, edelleen en osaa käyttää tököttejä ja myrkkyjä torjumaan näitä parvia, vaikka syytä olisi opetella sekin. Mikään ei ole niin ärsyttävää kesässä, kuin hyttyset. Helteillä metsän suojaan on myös mukava pujahtaa, aurinko ei paahda suoraan niskaan ja viileys iholla tuntuu kovin miellyttävältä.
Hyvin usein koiran lisäksi minulla on äänikirja tai sopiva soittolista kuulokkeissa ja askel kulkee mukavan kiireettömästi koiran tahtiin ja se saa nuuhkutella mielensä mukaan, kiire ei ole minneen. Aamuisista lenkeistä ulkona on siis tätä nykyä tullut minulle uusi rutiini. Ennenvanhaan saman rutiinin virkaa toimittivat lapset, joiden kanssa ulkoiltiin säässä kuin säässä aina siihen asti, kunnes alkoivat liikkua täysin omien menojensa varassa ja minusta tuli huomaamatta liian paljon sisällä viihtyvä mukavuuden haluinen tyyppi. Mielessäni tuolloin kaipasin ulos, lenkille ja raittiseen ilmaan, vaan harvoin sitä jaksoi vain omaksi ilokseen lähteä ulos.
Nykyisin lähden ulos sen kolme kertaa päivässä, huilipäivänä sen kaksi kertaa säässä kuin säässä. Ja olen ehkä vähän omituinen sanoessani, että mitä kurjempi ilma, sen mukavammalta tuntuu ulkoilla. Siinä on jotakin sellaista, ajatusta, että haastaa itsensä kerta toisensa jälkeen ja ylittää ikänkuin oman mielen, joka on kovin mukavuudenhaluinen. Haastavassa kelissä, ulkoilun jälkeen voi itselleen sanoa, että sinä teit sen ja selvisit. En tarvitse elämääni sen enempää jännitystä, minun ei tarvitse kiipeillä vuorille maailman toisilla laidoilla sanoakseni, että saavutin jotakin. Siihen tunteeseen riittää ihan pieni vallitsevan sään uhmaaminen ulkoillen ja siitä saatu hyvä mieli. Joskus on niitäkin päiviä, jolloin jo pelkkä itsensä ulos saaminen on saavutus, harvemmin onneksi ja kuten jo kerroinkin, rutiiniksi muodostunut tapa huolehtii itse itsestään.
En oikein saa kuvatuksi sitä olotilaa, mikä minut valtaa päivittäin koiran kanssa ulkoillessa. Pysähdyn tien poskeen odottamaan koiran tarpeita, kesken askeleiden huomaan olevani niin suuren kiitollisuuden äärellä, ettei sanoja löydy. Kaikki aistit auki, hereillä kelaan omaa menneisyyttäni ja olen kiitollinen jokaisesta askeleesta, minkä otan, jokaisesta hengenvedosta, ihmisistä ympärilläni, koirasta ja kaikesta siitä, mitä elämäni tätä nykyä pitää sisällään.
Lenkkeily on minulle erinomaista terapiaa kaikkien mieltä painavien asioiden ja tunteiden käsittelyyn. Ulkoillessa moni kauan piilossa ollut tunne tai tapahtuma nousee pintaan, toisinaan jokin tuoksu, ääni, tilanne tai näky luonnossa nostaa asioita esiin ja kun näin tapahtuu, olo on jälleen kevyempi kotiin saapuessa.