Olemme viettäneet edellisvuosien juhannukset mummolassa. Niin ajattelimme nytkin tehdä, syödä hyvin, saunoa ja ehkä vähän pelata pihapelejä isolla poppoolla.
Suuri poppoo kutistui yllättäen pieneksi, perheenjäsenen sairastuttua aikamme ilmiöön, koronaan. Juhannusaatto alkoi siis koronatestein ja oireinen, positiivisen kotitestin saanut nuori piti käyttää vielä päivällä virallisessa testissä.
Jälleen saimme kokea tämän ilmiön, suunnitelmien muuttumisen lennosta. Yllättäen ja kyllä hieman joutui harmaat aivosolut työskentelemään miettiessämme, mitä ja miten toimimme suunnitelmiemme kanssa.
Olemme nyt kaikki altistuneet tuolle taudille ja aika näyttää kuin käy? Vielä emme siis ole näin läheltä päässeet tutustumaan ko. tautiin. Keväällä oli vanhimmat lapset perheineen taudin kourissa ja toista viikkoa meni molemminpuolisessa ”karanteenissa”.
Seuraavat pari viikkoa menevätkin nyt voinnin seuraamisessa testitikkujen kera huomioiden altistuminen taudille. Siitä on jotenkin tullut rutiinia näiden kahden vuoden aikana.
Juhannusaaton vietto sujuikin rauhalliseen tahtiin, ruokia oli varattu isolle porukalle ja nyt saamme ylimääräistä syödä jokusen tovin, ettei hukalle tarvitse heittää ja pakkaseen menee ne, mitä vielä voi pakastaa.
Mummolan naapurissa nuoriso huudatti melutoosaa, meidän mökkiradion jäädessä hyväksi kakkoseksi äänentoistossaan. Sää onneksi helli ja varjossa viihdyimme katsellen pikkuisen vesileikkejä puhallettavassa altaassa. Sauna oli lämmin ja kylmällä vedellä peseytyminen toi helpotusta helteeseen. Keskikesän juhla sujui kaikenkaikkiaan hyvin rauhallisissa tunnelmissa.
Altistumisemme johdosta pidimme etäisyyttä toinen toisiimme ja vältimme mummon kodin sisällä oloa. Toivoa sopii, että turvatoimemme olivat riittävät ja jo sairastaneet eivät uudelleen saa tartuntaa.
Iltasella vielä sain kuvaviestillä terveiset vanhimman lapseni kuulumisista ja olen hänen puolestaan niin onnellinen, kaunis maisemakuva merenrannalla. Tekstinpätkä, joka oli saatteena, sai positiivisen tunteen läikähtämään sisimmässäni.
Pyhien aikaan jatkamme jo varattujen herkkujen grillaamista ja hyvinsyömistä välimatkaa toinen toisiimme pitäen ja saa nähdä, jaksaako kukaan lämmittää saunaa toistamiseen. Pihatyötäkin mummon luona olisi enemmän kuin jaksaa tehdä ja ne rikkaruohot kasvavat nopeammin kuin niitä ehtii niittää matalaksi.
