Kotimaisuus on häviävää

Muistelen, kuinka joskus 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa oli jotenkin noloa ostaa kaupasta kotimaisia tuotteita. Sain itse osakseni kummastelevia katseita ja kysymyksiä erityisesti äitipiireissä, siitä miksi käytin kotimaisia tuotteita lapsillani tai yleensä kotona.

Syy oli ja on edelliseen hyvin yksinkertainen. Kotimainen tuote lisää hyvinvointia kotimaassa. Eli, käyttämällä kotimaista, tukee työllisyyttä nyt ainakin. Sen opin itse 90-luvun laman aikana.

Kotimainen tuote on myös lähituote, jos vertaa asiaa maailman toisella puolen tuotettuun vastaavaan. Sitä en nykyisin tiedä, mikä mielikuva ihmisille tänä päivänä nousee kotimaisista tuotteista?

Ostettu tuote, joka jättää euroset kotimaahan, tukee koko yhteiskunnan hyvinvointia monella alueella. Kotimaassa on huolehdittu ympäristönäkökulmat lain turvin ja on rikos mikäli lakisääteinen valmistus ei onnistu ja toiminta loppuu, jos asioita ei korjata. (Siirtyy pahimmassa tapauksessa toimimaan maahan, jossa ei ole lainsäädäntöä).

Eilen kuulin miehen lukevan illalla jonkin otsikon, joka peräänkuulutti ihmisiä ostamaan koteihinsa kuntopyörän, ja samaan hengenvetoon oli sisällytetty uhkaus, jonka mukaan viimeinen kontti olisi tullut juurikin suomeen. Eikö suomessa ole kuntopyörän valmistusta enää? Kun pitää olla riippuvainen laivalla matkustavista konteista ja niiden sisällöstä? Seuraavaa konttia olisi mahdollista odottaa ensisyksyksi artikkelin mukaan?

Jännä, miten globaali maailmantalous hallitsee ja kykenee saattamaan kokonaisia kansakuntia ahdinkoon pidemmän päälle. Jos kontit eivät kulje, ja maa on täysin riippuvainen kaikessa niiden konttien sisällöstä? Tähän samaan suuntaan on meidänkin kotomaamme ollut menossa jo vuosikymmeniä.

Omavaraisuutta on rajoitettu ihan lainsäädännön turvin, tuotantoja sekä tietotaito on siirretty sinne konttimatkan päähän ja nyt nähdään seuraukset. Jos kontti ei kulje, niin se ei kulje. Tällä hetkellä eräässä tietyssä maassa on kaikki länsimainen tietotaito, ihan vapaa-ehtoisesti sinne siirrettynä, kansa voi hyvin siellä ja teknologia kukoistaa ja kasvu näyttää olevan tasaista. Me kuulemme täällä kotimaassa, kuinka tuotteet on lopussa, eri syistä johtuen. Nykyisin saamme sitä, mitä sattuu yli jäämään muualta, jos saamme.

Itse olin aikoinani kauhuissani yritysten siirtäessä tuotantonsa sekä tietotaitonsa maamme rajojen ulkopuolelle. Tänään näemme jokainen mihin se on johtanut, riippuvuuteen ja omavaraisuuden katoamiseen. Raha ohjautuu helposti ulos maastamme, ylisuuret ylikansalliset merkit eivät jätä euroakaan maamme rajojen sisälle.

Jo aikoinaan, etsiessäni kotimaisia tuotteita, jotka olivat valmistettu maassamme, oli vaikeuksia löytää niitä. Tuotteet myös maksoivat enemmän, kuten nykyäänkin. On edelleen haaste, löytää kotimaisia valmistajia moniin erilaisiin tarpeisiin ja ensisijaisesti pyrin valitsemaan kotimaisen tuotteen.