Liike on lääke?
Joopa joo ja kissanviikset kanssa. Liike on lääke normaaliterveelle ihmiselle. Liiku ja voi hyvin.
Mitä, kun ei voi liikkua lääkkeeksi? Mitä, kun liikkuminen tekee kipeäksi? Tässä iltateellä istuessa tulee miettineeksi kaikenlaista ja lopputulema on kovin ankea. Liike ei ole lääkettä omalle kohdalle. Kun liikun, tulen entistä kipeämmäksi, väsyneemmäksi ja kankeaksi.
Lihaksia koskee, sattuu ja kivistää niin paljon, ettei itku ole ollut kaukana tänään. Olin todella typerä kävelylenkkini kanssa alkuviikosta. Huominen tulee olemaan vielä karseampi päivä ja voin suosiolla unohtaa kaikenmaailman kotipuuhastelut. Pyörätuoli kävi mielessäni eräällä aamulenkillä koiran kanssa, niin hankalaa kävely oli.
On näitä päiviä, kun saa olla onnellinen arjen perusasioista. Lasten tapaamisesta isäviikolla, omasta rauhasta ja lepoajasta. Lapsenlapsen näkemisestä sekä somen kautta toisen lapsen kuulumisia. Valmiista ruuasta jääkaapissa, viikonloppuna siivotusta kodista. Melatoniin avulla nukutuista unista ja panadolista. Saa olla onnellinen!
Kuvien tunnelma on erikoinen, niin on myös tämä aika, hetki meidän pienessä perhepiirissämme. Toisaalla jotkut läheiset selviytyvät parhaansa mukaan vaikeista sairauksistaan, toisaalla taas ollaan katkeria ja elämän ikävystyttämiä draaman ja ihmisten puuttuessa, kaiken ollessa silkkaa kakkaa. Toisaalla painitaan inhimillisen elämän opetuksia ja toisaalla taas jotain muuta.
Kaikilla meillä on omat taakkamme kannettavanamme, niin se vaan on. Joskus lapsuudessa, ja vielä jonkin matkaa aikuisuudessakin minusta tuntui, ihan kirjaimellisesti, olevani velkaa eräälle ihmiselle ja koin jatkuvaa syyllisyyttä hänen edessään. En tietenkään voinut olla velkaa ja syyllisyyskin oli vain keino käyttää valtaa minuun nähden. Rajojen asettaminen on joskus hyvin raskasta, varsinkin sellaisessa tilanteessa, missä lapsuudessa ei ole taitoa oppinut.
Silti, kaikesta huolimatta ja juuri kaiken vuoksi
Saa Olla Onnellinen!
Minun ei tarvitse kokea syyllisyyttä minulle tärkeistä asioista, jotka tuovat minulle onnellisuuden tunteen. Onnellisuus ei ole poissa muilta ihmisiltä ja minun velvollisuus ei vastuu ei ole tehdä kenellekään muulle onnea tai onnelllisuutta. Ei ole myöskään minun vastuulla toisen kokema elämän surkeus tai hankaluus. Minun vastuulla ei ole tehdä ketään muuta onnelliseksi, kuin itseni. Minulla ei ole velvollisuutta tehdä onnelliseksi ketään muuta kuin itseäni. Olemme jokainen oman onnemme seppiä!